Olen kielitieteilijä ja teen väitöskirjaa kielestä ja kulttuurienvälisestä viestinnästä. Kieli on yksi tärkeimmistä taidoistamme, ja vahva äidinkieli – oli se sitten suomi, ruotsi tai jokin muu kieli – on perusedellytys sille, että ihminen voi omaksua ja käsitellä tietoa. Kieli antaa meille mahdollisuuden ymmärtää, tulla ymmärretyiksi, luoda yhteyksiä ja osallistua yhteiskuntaan. Englannilla on vahva asema suomalaisessa yhteiskunnassa ja se toimii maailman käytetyimpänä lingua francana, mikä helpottaa yhteyksiä muihin kieliryhmiin. Siitä huolimatta on tärkeää, että emme lopeta muiden kielten opiskelua. Puhuminen jonkun äidinkielellä on suora tie sydämeen.
Kieli terveydenhuollossa – Parempi kohtaaminen ja oikeudenmukaisemmat työehdot
Terveydenhuolto on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä peruspalveluista, ja kieli on keskeinen tekijä turvallisen ja laadukkaan hoidon takaamisessa. Tämän parantamiseksi tarvitaan:
✔ Koulutusta terveydenhuollon henkilöstölle monikielisen asiakaskunnan kohtaamisesta. Viestintä on olennainen osa hyvää hoitokokemusta.
✔ Kielilisää palkkaan henkilöstölle, joka osaa useita kieliä ja voi siten tarjota parempaa palvelua.
✔ Mahdollisuus kehittää kielitaitoa työajalla, erityisesti suomen ja erityisesti ruotsin osalta.
Kieli kouluissa – Yhteyksien rakentaminen eri kieliryhmien välillä
Kieli on avain ymmärrykseen ja uusiin mahdollisuuksiin, mutta pelkkä perinteinen opetus ei riitä innostuksen herättämiseen ja kielitaidon vahvistamiseen. Tarvitaan: ✔ Yhteistyötä koulujen ja järjestöjen välillä, kuten Pohjola-Nordenin ja Kielilähettiläiden kanssa, jotta oppilaille tarjoutuu käytännön mahdollisuuksia käyttää kielitaitoaan.
✔ Aloitteita, jotka auttavat oppilaita rakentamaan suhteita eri kieliryhmiin, jotta kielistä tulee merkityksellisiä heidän elämässään ja luonnollinen osa arkea.
✔ Enemmän käytännönläheisiä kielenoppimismenetelmiä, jotka motivoivat ja tarjoavat hyödyllisiä taitoja.
Kieli internetissä – Digitaalinen kaksikielisyys ja saavutettavuus
Digitaalisessa maailmassa on tärkeää, että tieto on saatavilla useilla kielillä. Suomi on virallisesti kaksikielinen maa, mutta miten tämä toteutuu verkossa? Olen tutkinut tätä raportissani ”Sidan hittades ej – den digitala tvåspråkigheten i Finland” (Suomenkielinen kooste). Tarvitsemme:
✔ Parempaa digitaalista saavutettavuutta molemmilla kansalliskielillä, jotta kaikilla on yhtäläinen pääsy tietoon.
✔ Useampia kielivaihtoehtoja digitaalisissa palveluissa, jotta Suomi on saavutettavissa kaikille asukkaille ja vierailijoille.
✔ Enemmän tietoisuutta digitaalisen kaksikielisyyden tärkeydestä yritysten ja julkisten toimijoiden keskuudessa.
✔ Päivitettyä lainsäädäntöä, joka määrittelee selkeästi kielten käytön internetissä ja varmistaa, että virallinen kaksikielisyys toteutuu myös digitaalisesti.
Äidinkieli oppimisen ja ymmärtämisen perustana
Vahva äidinkieli on perusta tiedon omaksumiselle ja käsittelylle. Kielitaidon vahvistamiseksi ja oppimismahdollisuuksien parantamiseksi tarvitaan:
✔ Tukea suomen, ruotsin ja muiden kieliryhmien äidinkielten vahvistamiseksi, jotta kaikilla on vakaa kielellinen perusta.
✔ Enemmän resursseja äidinkielen opetukseen ja oppimiseen, erityisesti monikielisissä ympäristöissä.
✔ Äidinkielen roolin tunnustaminen oppimisessa ja identiteetin rakentamisessa, jotta kieli voi kehittyä luonnollisesti koko elämän ajan.
Kieli luo mahdollisuuksia
Monien kielten hallinta on etu niin työelämässä kuin arjessa. Se avaa ovia uusiin kontakteihin, syvempään ymmärrykseen ja uusiin mahdollisuuksiin. Siksi meidän tulisi panostaa enemmän:
✔ Kielitaidon integroimiseen osaksi työelämää, jotta yhä useammalla on mahdollisuus kehittää kielitaitoaan työn ohessa.
✔ Kielellisen saavutettavuuden parantamiseen digitaalisissa työkaluissa ja palveluissa, jotta useammat voivat saada tietoa omalla kielellään.
Kieli on enemmän kuin sanoja – se on ymmärrystä ja yhteisöllisyyttä. Oikeilla toimenpiteillä voimme helpottaa yhä useampien ihmisten mahdollisuuksia kehittää kielitaitoaan ja kohdata muita tasavertaisesti.